Mentalisaatio?

Kirjan Näkymätön kapellimestari (2024) kansikuva (kuva Iiris Kallunki)

Mitä on mentalisaatio ja mentalisaatioon perustuva hoito?

Mentalisoinnilla eli mielentämisellä (Matti Keinäsen suomennos) tarkoitetaan kykyä pitää mieli mielessä, eli kykyä olla tasapuolisesti selvillä omista ja toisen tunteista, tarpeista ja ajatuksista. Se on mielen moniulotteinen aktiviteetti, jolla luodaan, havainnoidaan ja tarkastellaan käyttäytymisen taustalla olevia mielentiloja. Kun mielentäminen toimii, voimme samanaikaisesti huomioida omat ja toisen mielentilat. Käyttäytymisemme perustuu silloin moniulotteisen kokonaisuuden huomioimiseen ja ennakointiin, vuorovaikutukseen sisäisten maailmojen välillä.

Mielentämiskyky on pisimmälle kehittynyt ihmismielen toiminto ja kehityksellinen saavutus. Se rakentuu riittävän turvallisissa kiintymyssuhteissamme. Se on luonteeltaan hauras ja herkästi haavoittuva. Jokainen meistä menettää sen ajoittain esimerkiksi yllättävissä stressitilanteissa. Kykymme ei siis voi eikä tarvitse olla täydellinen. Kysymys on enemmän siitä, miten kykenemme saavuttamaan riittävän toimivan ja vaikeissakin vastoinkäymistilanteissa palautuvan kyvyn mentalisointiin eli mielentämiseen.

Mentalisaatioon perustuvassa terapiassa (MBT) keskeistä on puutteellisen mielentämiskyvyn kehityksen käynnistäminen ja edistäminen. Kun säännöllisessä hoitosuhteessa kehittyy riittävän turvallinen kiintymyssuhde, sen pohjalta on mahdollista auttaa potilasta rakentamaan toimivaa mielentämiskykyä. Terapiassa käytetään erityisiä mentalisaatiota edistäviä tekniikoita mielentämiskyvyn edistämiseen.

Mentalisaatioterapiassa korostetaan sitä, että omat tunnekokemuksemme ja ajatuksemme vuorovaikutuksessa luovat vaikutelmia siitä, mitä toisen ihmisen mielessä liikkuu. Toisen ihmisen mieli on läpinäkymätön. Näitä vaikutelmia voimme sitten hyödyntää ymmärtämisessä ei-tietävällä, uteliaalla, kyselevällä asenteellamme ja kutsuen toisen ihmisen aktiiviseen yhteistyöhön kanssamme. Kaikilla meillä on ajoittaisia, ohimeneviä katkoksia mentalisoinnissa, mutta mielenterveysongelmissa nämä yhteyden katkokset ovat yleensä pitkäaikaisempia ja syvempiä haitaten laaja-alaisesti tunnesäätelyä ja toimintakykyä. Mentalisaatioterapian spesifi tavoite ja yhdessä potilaan kanssa sovittu fokus on potilaalle ominaisten mielentämiskatkosten kohtaaminen hoidollisessa vuorovaikutuksessa. Näin keskeisenä tavoitteena on mielentämiskyvyn edistäminen ja ylläpitäminen. Hoidon edistymistä seurataan hoidon edetessä juuri tästä näkökulmasta käsin. Kun tämä tavoite on kohtuudella saavutettu, voidaan hoito yhteisesti sopien päättää.

Mielenterveyden voimmekin nähdä mentalisaation näkökulmasta kykynä eri tilanteissa ylläpitää toimivaa mielentämiskykyä sekä kykynä joustavasti työstää haasteellisissa tilanteissa syntyvät mielentämiskatkokset.

Mentalisointi (eli mielentäminen) ja mentalisaatioon perustuva hoito ammatillisen toimintani perustana

Mielen ilmiöiden hahmottaminen, kiinnostus tutkimustyöhön ja kirjoittaminen ovat nuoresta saakka olleet ja ovat lähellä sydäntäni. Askeleet kirjoittamisessa ovat kulkeneet tieteellisen kirjoittamisen kautta tietokirjojen kirjoittamiseen niin, että olen laajentanut kirjoitusreviiriä edelleen luovaan kirjoittamiseen.